LasseForsbacka

Euromyytit

EU:n solvaaminen on muodostunut miltei muoti-ilmiöksi. Erityisesti Britannian lehdistö; Daily Mail ja The Telegraph, ovat kunnostautuneet keksimällä mitä ihmeellisimpiä tarinoita EU:sta ja direktiiveistä. Valitettavasti suomalainen media toistaa näitä keksittyjä juttuja ilman lähdekritiikkiä. Joskus jopa joku onneton poliitikkokin erehtyy hakemaan kannatusta tarttumalla syöttiin miettimättä kahta kertaa. Ja kuten tavallista, kun valhetta tarpeeksi toistaa alkaa se ottamaan virallisen totuuden aseman, tai vähintäänkin jäljelle jää tunne, että EU ja direktiivit on hölmöjä.

 

Kaikien euromyyttien äiti on nk. 'kurkkudirektiivi' (ja 'banaanidirektiivi'), jonka mukaan EU kuulemma kielsi käyrät kurkut. EU ei tietenkään kieltänyt ostamasta ja syömästä käyriä kurkkuja. Direktiivin mukaan tarpeeksi suorat ja virheettömät kurkut kuuluvat laatuluokitukseen Extra Class, sitä huonommat laatuluokiin I, II tai III riippuen ominaisuuksista (suoria kurkkuja mahtuu enemmän laatikkoon, joka laskee kuljetus- ja pakkauskustannuksia). Direktiiviä ei keksitty tyhjästä vaan se perustui jo aikasemmin kansainvälisessä kaupassa käytettyihin standardeihin. EU yhtenäisti ja siten yksinkertaisti standardien käyttöä, koska ajateltiin, että yhtenäiset hedelmien ja vihannesten standarit helpottavat kansainvälistä kauppaa, edistävät kilpailua ja laskevat siten kuluttajahintaa. Kurkkudirektiivistä luovuttiin 2009, ehkä enemmän siihen kohdistuneen negatiivisen palautteen vuoksi kuin siksi, että direktiivi olisi ollut jotenkin haitallinen.

(http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31988R1677:E...)

 

Usein EU:ta ehditään ilkkua jo lakiehdotuksen valmisteluvaiheessa ennenkuin mitään direktiiviä on saatu aikaiseksi. Se on valitettavaa, koska lakien demokraattinen valmisteluprosessi on kaikkien etu. Näin kävi mm. ehdotukselle jonka mukaan oliiviöljykannut olisi kielletty ravintoloissa hygieniasyistä. Muutama vuosi sitten väitettiin, että EU direktiivi kieltää pulloveden. Silloin kyse ei ollut direktiivistä ollenkaan vaan kahden sivun mittaisesta vastauksesta kahden saksalaisen EU-kriittisen professorin esittämään provokatiiviseen kyselyyn siitä, että saako pullovettä mainostaa nestehukkaa (dehydraatio) ehkäisevänä aineena. Vastauksen mukaan mainonnassa ei tulisi mainita nestehukkaa ehkäisevää vaikutusta, koska lääketieteellisesti nestehukan aiheuttaa tauti jota veden juonti ei paranna. Sitäpaitsi EU:n virasto ymmärsi kyselyn provokatiivisen luonteen eikä edes vastannut kyselyyn ennenkuin toistuvien yhteydenottojen jälkeen. Sittemmin EU:ta syytettiin järjettömän direktiivin valmistelusta ja rahan ja resurssien tuhlauksesta monisatasivuisen direktiivin laatimiseen . Tämä varmaan olikin kyselyn alkuperäinen tarkoituskin.

 

Viime aikoina huomiota ovat saaneet osakseen mm. yrtit, sukukirjat, ilmapallot, lakritsipiiput, saunan polttopuut ja pesukoneiden 20ºC lämpötila. Myöhemmin uutisoinnit ovat osoittautuneet uutisankoiksi tai vääristellyksi totuudeksi. Valkosipulia syödään, sukukirjoja kirjoitetaan, lakritsipiippuja voi ostaa, ilmapalloja puhalletaan ja saunaa voi lämmittää polttopuilla kuten ennnenkin. 'Pesukone-direktiivi' koskee vain ympäristomerkintää, jossa parhaan luokituksen koneelta vaaditaan muiden vaatimusten lisäksi 20ºC pesuohjelma.  Ketä haittaa, että pesukoneisiin tulee lisävaihtoehdoksi 20ºC ohjelma? Ainahan voi käyttää vaikka 90ºC asteen ohjelmaa, jos se vain pesukoneesta löytyy. Yritykset voivat myös kehittää alemmissa lämpötiloissa toimivia pesuaineita kunhan niille ensin löytyy käyttöä. Tämähän on perinteinen muna-kana ongelma. EU direktiivejä koskevia urbaanilegendoja on jo niin monta, että niistä voisi kirjoittaa kirjan. Onneksi EU on alkanut ottaa kantaa ongelmaan ja korjaavaa informaatiota varten on perustettu internet-sivu: ”Setting the facts straight” (http://blogs.ec.europa.eu/rebuttal/).

 

Henkilökohtaisesti nämä valheet ovat alkaneet tympiä. Ensimmäinen tunne joka nousee pintaan uutta direktiiviä koskevan uutisen yhteydessä on epäusko. Toivottavasti muutkin ymmärtäisivät, että kaikki mitä lukee ei ole totta. Parempi tarkastaa asiat viimeistään ennenkuin ottaa asiakseen levittää väärää tietoa edelleen. Niin ainakin välttyy nololta jälkipyykiltä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Suurin euro myytti ikinä on se että euro olisi ollut vakautta lisäävä. Valuutta kurssi on sahannut aikamoista rataa.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Muista kuitenkin vanha totuus: ei savua ilman tulta. Näissäkään asioissa.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Entä "rikkidirektiivi", näetkö ongelmia sen tyyppisessä lainsäädännössä?

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Näen ongelmia. Jopa asian valmisteluun osallistunut Satu Hassi pahoitteli sitä, että rikkirajat eivät koske tasapuolisesti kaikkia Euroopan valtioita. Atlantin ja Välimeren rantavaltioilla on paljon pidempi siirtymäaika. Suomi on eristetty EU:sta meren taakse, joten direktiivi vaikuttaa eiryisen paljon Suomen vientiin ja tuontiin. Tämä vääristää kilpailua, ainakin väliaikaisesti.

Näen myös hyötyjä; on arvioitu, että rikkidirektiivi vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia sairauksia ja kuolemia niin paljon, että ne ylittävät rikkidirektiivin kustannukset 2-25 kertaisesti. Jotkut Suomalaiset yritykset voivat etua direktiivista kun puhtaan teknologian kysyntä kasvaa (Wärtsilä).

Pääasia mielestäni kuitenkin on, että rikkidirektiivi ei ole alunperin lähtöisin EU:sta vaan YK:n alaisesta IMO:sta (http://www.imo.org/OurWork/Environment/PollutionPr...).
Suomalaiset ovat itse olleet mukana IMO:ssa valmistelemassa maailmanlaajuisia sääntöjä. EU:n lisäksi tiukemmat rikkirajat on myös ratifioitu mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Venäjällä. EU ei myöskään ratifioinut YK:n sääntöjä mielivaltaisesti vaan asiasta äänestettiin demokraattisesti Euroopan parlamentissa.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ehkä osaa direktiiveistä on liioiteltu ja vääristelty, mutta kyllä silti järjettömiä direktiivejä löytyy. Ja pääosa kritiikistä EU:tta kohtaan on ihan aiheellista. Ja näistä väärintulkinnoista EU voi syyttää vain itseään. Paremmalla tiedotustoiminnalla ja isommalla avoimmuudella EU olisi voinut estää lehdistöä ja poliitikkoja vääristelemästä direktiivejä.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Itse en ole nähnyt järjettömiä direktiivejä vaan kaikelle on aina löytynyt perusteet. Ja, jos joskus joku järjetön direktiivi ilmestyisikin, siitäkin on äänestetty demokraattisesti Euroopan parlamentissa ja/tai jäsenmaat ovat hyväksyneet direktiivin tahollaan.

Tiedoituksestakin olen eri mieltä. EU:lla on vaikka kuinka paljon virallista tiedoitusta, jos sitä haluaa tai jaksaa lukea. Usein ihmiset vain mieluummin lukevat Daily Mail'in ja The Telegraphin kaltaisia sensaatiohakuisia julkaisuja.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Tässäpä lisää EU:n tavoitteita.

EU:n komissio haluaa että energia yhtiöt vähentävät myyntiään asiakkaille 1,5% per vuosi.
Kuningasajatus on että energiayhtiöt rupeavat tavalla tai toisella valitsemaan mihin asiakas saa ja mihin ei saa ostamaansa energiaa käyttää.

Ylitarkastaja Marja Kekki
Työ ja elinkeinoministeriön energiaosasto

Toimituksen poiminnat